Suorastaan ihanaa, että joulu alkaa vihdoinkin olla ohi! Vaikka tästä hiljaisesta juhlasta pidänkin, alkavat jouluruoat tulla ulos korvista, ja täydellinen eristäytyminen ulkomaailmasta (eli poikaystävästä ja kavereista) alkaa kyllästyttää. Olen viettänyt kenties elämäni laiskimman joulun, sillä sairastuin ”onnekkaasti” muutaman päivän ennen joulua, ja yskä sekä nuha alkavat vihdoinkin hieman helpottaa. Urheilua tai ylipäätään mitään liikunnallista en siis ole jo viiteen päivään harrastanut, ellei toki matkaa sohvalta jääkaapille lasketa!
Vietämme aina joulua rauhallisesti ihan oman perheen kesken, sillä isovanhempani asuvat tuhansien kilometrien päässä. Toisaalta on mukavaa kun ei erityisemmin tarvitse miettiä ketään muuta, vaan ruokapöydän ääreen istutaan silloin, kun on nälkä. Oikeastaan kun pikkuveli ei enää jaksa odottaa lahjojen avaamista! Päivät ja illat ovat tähän mennessä koostuneet kirjoista ja television katselusta, ja mitä muuta tarvitsisikaan, kuin viihdyttävän kirjan ja mukavan paikan peiton alla?
Vaikken enää mikään pieni lapsi olekaan, en voi innostukselleni lahjojen antamisesta ja saamisesta mitään! Kuten ystäväni ovat saattaneet huomata, itsehillintäni ei ulotu hetkeen, jolloin paketti on kädessäni ja sitä pitäisi säästää vielä muutama päivä. Mitä vielä, paketointipaperit löytyvät kyllä pian roskiksesta... Tänä vuonna, kuten aina aikaisemminkin, sain täydellisiä paketteja niin ystäviltä kuin perheeltäkin. Cosmo kokonaiseksi vuodeksi, sukat ja Singstar, jota olen käheästä äänestä huolimatta vääntänyt vain joka päivä (Amy Winehouse alkaa taittua jo erittäin mallikkaasti!). Poikaystävältä sain ihanan drinkkishakerin, jossa on vaaleanpunainen nahkakuori. Osuva lahja minulle myös värin puolesta, ja lisäksi vielä kaksi martini-lasia. Vanhemmillani on tapana ostaa minulle veljeni kanssa joka vuosi kirjoja ja pyjama, ja nämä löytyivät kuusen alta myös tänä vuonna: toivomani Waltarin Sinuhe Egyptiläinen sekä jatko-osa erittäin naiiville mutta niin jännittävälle Houkutus-kirjalle. Vaikka se vampyyreistä kertookin se on oikeasti ihan aikuisten kirja! Lisäksi sain urheiluvaatteita, Versacen hajuveden, elokuvalippuja jotka ovat joka vuosi yhtä mieleinen lahja sekä kasan Calvin Kleinin alusvaatteita.
Voisin myös kertoa lahjoista, joita olen itse tänä jouluna antanut. Muumimukeja rakastava ystäväni löysi paketistani vuoden 2008 myynnissä olevan talvimukin, ja koska siihen ei kuulunut sopivaa lautasta, päädyin melkein samanväriseen, hellyttävään mörkökulhoon. Lähes kaikki muut lahjat ostin juuri tämän muumifanin kanssa yhdessä. Mamma Mia! –singalong-elokuvaan meitä houkutellut ystävä sai lahjaksi kyseisen leffan DVD:nä, toiselle ostimme ihanan Snö of Swedenin rannekorun, ja koska hän lähtee pian Mauritiukselle lomalle, löytyi toisesta lahjasta matkan varalle piristykseksi hauska kuulakärkikynä ja pieni vihkonen. On niin epäreilua, että joku löytää itsensä pian lämpimästä, auringon alta... Poikaystävä oli toivonutkin jotain hajuvettä, ja rakastuin heti Lacosten uusimpaan Rediin, jonka lisäksi kulta sai myös saman tuoksuisen deodorantin. Pikkuveljelle huolehtiva isosisko osti fiksun lahjan, eli Tintti-sarjakuvan saksaksi, sillä hän opiskelee koulussa kyseistä kieltä. Toivottavasti lahjat kelpasivat kaikille, ainakin suurimmalta osalta sain iloisia viestejä, ellen jo aikaisemmin ollut pakottanut heitä avaamaan lahjojani...

Vietän nykyään päiväni hieman epätoivoisessa seurassa: Becky Bloomwood sekä Bridget Jones - tässäkö on minun tulevaisuuteni?!
Marie