Kylmän talven varalle

En ymmärrä, miksi kelloja piti siirtää tuntia taaksepäin. Tuntuu, että pimeää on, kun lähtee kotoa, mutta myös kun tulee takaisin! Vihaan pimeää, sillä tunnen oloni väsyneemmäksi ja uneliaammaksi kuin yleensä – talveen totuttelu vie aina aikansa. Piristykseksi aloin etsimään ihania lämpimiä pipoja ja kaulaliinoja, sillä kuulun niihin, jotka eivät suostu jäädyttämään korviansa vain ulkonäön takia. Olen löytänyt muutamia pipoja, jotka ovat jopa sopineet minulle, ja suosikkihattuni on Accesorize –liikkeestä: harmaa neulepipo jossa on pieniä strasseja. Se sopii hyvin molempiin takkeihini ja on muutenkin käytännöllinen värinsä takia.

Suomen talvi on pitkä, ja kylmyydestä selviytymiseen tarvitaan pipon lisäksi myös kaulaliina. Niitä on jostain syystä alkanut kertyä kaappiini jopa liikaa, ja suurin osa jää käyttämättä jostain tietystä innostuessa. Tällä hetkellä kiedon kaulaani kukonaskelkuvioisen, punamustan kaulaliinan. Se on ihanan suuri ja paksu, ja myös tarpeeksi pitkä! On raivostuttavaa kun ostaa uuden kaulaliinan ja huomaakin, ettei se riitä tarpeeksi moneen kierrokseen kaulan ympäri tai kauniiseen solmuun. Viime viikolla näin Stockmannilla aivan upean, lähes viininpunaisen huivin, joka oli rypytetty kauniisti. Rakastuin siihen heti, mutta ostamista täytyy harkita vaikka se maksoikin vain n. 35€, sillä enköhän pärjää koko talvea kymmenkunnalla kaulaliinalla etenkin, kun se sopi väriltään lähinnä näin loppusyksystä käyttämääni Dieselin takkiin…

Nyt etsin ehkäpä valkoista neulottua pipoa ja siihen sopivaa kaulaliinaa. Haluaisin hatun, joka hieman ”roikkuisi” päässä eikä olisi täysin myötäilevä – kenties hiuksetkaan eivät lässähdä sellaisen alla hetkessä! Näin tämän tyylisiä hattuja ainakin Vilassa, ja myös H&M:n nettisivuilla, mutta ajattelin etsiä sitä vielä ainakin Accessorizesta sekä Benettonilta. Toivottavasti löydän etsimäni ennen kuin alkaa olla pakkasta!

Tässä muutamia lämpimän näköisiä ja kauniita pipoja ja kaulaliinoja! Ensimmäinen on Swarovskin kristalleilla koristeltu William Sharpin kaulaliina, toisessa kuvassa Missonin raidallinen, nimikkokuvioitu, hieman ohuempi kaulaliina. Pipot ovat Danielapin ja viimeinen H&M:n. Mielestäni pinkin pipon pampula on iloinen ja hauska, ja laittaisin ainakin itse tuollaisen päähäni enemmän kuin mielelläni!

Kuvat: http://www.mytheresa.com/, http://www.net-a-porter.com/, http://www.hm.com/

Marie

Parhaat kotimaiset muotilehdet

Lähes jokainen muodista kiinnostunut seuraa vakituisemmin jotakin lehteä, mutta esimerkiksi tilaaminen on turhaa, jos ei ole varma lehden laadusta tai sen sopimisesta omaan makuun. Minulla on kolme suosikkia kotimaisista lehdistä, joita ovat Elle, Gloria sekä Olivia. Tässä plussat sekä miinukset!


ELLE

Tätä tilaan, sillä sain erinomaisella tarjouksella lehden vuosikerran n. 25€ hintaan! Tämän vuoden alussa Suomeenkin ilmestynyt lehti onkin suurin suosikkini, ja tunnen kuuluvani siihen ikäluokkaan, jolle lehti on suunnattu.
+ Mielenkiintoisia artikkeleita, jotka luen aina kaikki! Niiden ulkoasu on mielenkiintoinen, kuvia paljon ja ne näyttävät siltä, että niitä on mietitty ja suunniteltu. Pidän kirjoittajien tyylistä ja juttuaiheista, sillä ne kertovat usein hyvin ajankohtaisista asioista, muodista ja juuri sen hetken ”it-ihmisistä”.
+ Muodista kerrotaan monipuolisesti, eikä kuvissa ja vaatteissa ole jämähdetty yhteen tyyliin. Myöskään meikkiuutuuksia ja hiusvinkkejä ei ole unohdettu, ja mielestäni Ellessä on eniten juuri ulkonäköä koskevia sivuja muihin suomalaisiin lehtiin verrattuna.
- Lehdet muistuttavat välillä hieman edellisiä numeroita…
- Tilaamisessa oli ainakin minulla suuria ongelmia (lehden saamiseksi piti odottaa kuukausia ja soittaa lukuisia puheluita asiakaspalveluun!).

GLORIA

Gloria oli ehdoton suosikkini ennen kuin Elle ilmestyi! Mielestäni se on enemmänkin lifestyle- kuin muotilehti, joten riippuu täysin kiinnostuksenkohteista pitääkö siitä vai ei.

+ Muodin lisäksi lehdessä on usein myös hyviä ruokareseptejä, jotka purevat ainakin minuun, sillä olen oikea gourmande. Myös sisustukseen liittyviä artikkeleita on lähes joka numerossa.
+ Melko vähän mainoksia, mikä on positiivista, sillä olen huomannut, että usein etenkin ulkomaalaisia muotilehtiä lukiessa mainoksia on aivan liikaa. Ei ole mukavaa lukea lehteä, joka koostuu suurimmaksi osaksi mainoksista!
- Muotikuvat ovat usein hyvin yksitoikkoisia ja niissä on useimmiten bisnespukeutumista – lehti sopii siis varmasti hieman vanhemmille, uraan panostaville lukijoille!
- Tylsä ulkoasu, ja joka numerossa olevat tutustumiset julkkisten vaatekaappeihin ja ”elämän aakkosiin” tutustumiset yms ovat jokseenkin tylsiä, etenkin jos lehteä on lukenut pidempään.

OLIVIA

Tämän lehden saatan ostaa, jos kansi vaikuttaa kiinnostavalta. En ole varma, voiko Oliviaa varsinaisesti kutsua muotilehdeksi, mutta siinä on omat hyvät puolensa, ja usein hyvin persoonallisia muotikuvia! Välillä on mukavaa lukea jotain, mikä poikkeaa valtavirrasta. Suurin miinus on mielestäni lehden koko: ne ovat usein hyvin ohuita, jolloin luettavaa on tietenkin vähemmän.

Ulkomaisia suosikkejani ovat Harper's Bazaar, Ranskan Marie Claire sekä englantilainen Vogue.

Kuva: http://modculture.typepad.com/photos/uncategorized/2007/12/13/vogueblue.jpg

Marie

Laatu vai määrä?

En ole koskaan ollut halpisvaateketjujen ystävä. Pitkän ajan tonkimisenkaan jälkeen olen harvoin löytänyt esimerkiksi H&M:stä mitään sovittamisen, saati sitten ostamisen arvoista. Eilen huomasin aliarvioineeni etenkin vajaa vuosi sitten Suomeenkin saapuneen GinaTricot:n. Kierreltyäni Forumin liikkeessä oman aikani etsiessäni vaatteita (en tosin itselleni) yllätyin määrästä vaatteita, jotka olisin ollut valmis ostamaan. Vaikka osa myytävistä tuotteista näyttivät niin kamalilta, että teki mieli juosta karkuun, mutta näin on käynyt minulle myös kalliimmissakin liikkeissä. Kumpi siis on tärkeämpää: ostaisitko mieluummin yhden kalliin ja pitkäkäyttöisen vaatteen vai onko määrä laatua tärkeämpää?

Olen hyvin valikoiva vaatteissani, enkä suostu laittamaan päälleni mitään, mistä en pidä (monet vaatteita lahjoiksi ja tuliaisiksi ostaneet ovat huomanneet tämän). Kuitenkin nuorten tyyli muuttuu usein, ja monet ovat ”mielialapukeutujia”, jolloin vaatteet joihin on panostanut saattavat huomaamatta jäädä käyttämättömiksi. Minun ongelmani ovat kengät: omassa kokoa 40 olevassa jalassani monet näyttävät mielestäni rumalta, suurelta ja kömpelöltä, mutta äidin kengät yritän kyllä saada omaan käyttööni mahdollisimman nopeasti, enkä ole huomannut muidenkaan jalkojen näyttäneen suurilta. Se taitaa olla oma pieni kompleksini - tosin uskottelen itselleni aina että nyt voin helposti käyttää entistäkin korkeampia korkoja!

Kaiken ei missään nimessä tarvitse (eikä saa) olla aina halvinta mitä löytyy, mutta myös normaalivaihtoehtoja on paljon. Joskus nuorempana pidin Espritin vaatteista paljon, mutta nykyään olen kuullut niiden menettäneen laadukkuutta, ja menevän pilalle esimerkiksi pesussa hyvin nopeasti. Omia ”normaalihintaisia” suosikkejani ovat esimerkiksi Vila, josta ostin eilen söpön sinisen neuleliivin, joka piristää muuten melko tummaa tyyliäni ihanasti! Vilan tuotteet tuntuvat päällä mukavilta, ja ovat ainakin minulla kestäneet hyvin. Jos ei halua käyttää suuria rahoja yhden sesongin muoti-ilmiöihin, voi niitä etsiä sieltä. Myös Benetton sekä Motivi ovat mukavia perusvaatekauppoja, joista olen joskus tehnyt kivojakin löytöjä, mutta myös kamalia heräteostoksia joista osa kummitteli kaapissani vuosia.





Pidän tällä hetkellä sinisestä väristä paljon, ja kun se vaatekaapistani hieman puuttui niin liivi (Vila) ja suuri, ihana neuleeseen sopiva rannerengas (GinaTricot) olivat loistavia löytöjä!

Jos sinä ostat vaatteitasi halvemmista liikkeistä, niin mistä?

Marie

Helppoa juhlapukeutumista

Tänään siirryin heti aamusta sisätiloista ulos, sillä pihalla riitti tekemistä haravoinnista kasvien muuttamiseen talvikuntoon. Leikellessäni kuivuneita lehtiä ja kukkia mietin, mikä meitä suomalaisia piristää, kun pimeää on useammin kuin valoisaa ja kadut täyttyvät ainakin pääkaupunkiseudulla ennemminkin loskasta kuin valkoisesta lumesta. Miten selviämme syysmasennuksesta, joka tuntuu iskevän omalla tavallaan lähes kaikkiin?

Vaikka talvesta tulevat ensimmäisenä mieleen ainakin minulle negatiiviset puolet, voi siitä löytää myös jotain hyvää. Kesällä ei pysty käyttämään paksuja, kauniisti punottuja neuleita, paksuja kaulaliinoja ja kauniinnäköinen kerrospukeutuminenkin saattaa loppujen lopuksi tuntua lähinnä tuskaiselta. Lisäksi talvella vietetään monia juhlia: pikkujoulut, tunnelmallinen joulu, uusi vuosi ja sen tuomat lupaukset. Minun pahin pelkoni juhliin mennessä on, että on alipukeutunut – kuinka tämän virheen välttää? Yksi vaihtoehto on tietenkin, että pukee päälleen varmasti tarpeeksi juhlavan mekon. Muitakin vaihtoehtoja kuitenkin on.

Kaunis puku menettää hohtonsa, jos sitä ei osaa ”kantaa” oikein. Itseluottamus on yksi kauneimpia asusteita, sillä kun henkilö näyttää siltä, että on tyytyväinen itseensä ja pitää itseään kauniina, ajattelevat myös muut niin. Myös korut saavat tavallisemmankin mekon näyttämään juhlavalta, mutta ne voivat myös muuttaa asun arkisemmaksi. Suuret ja yksinkertaiset korut, kuten paksut muoviset rannerenkaat ovat lisäksi tällä hetkellä muodikkaita, ja kaupat ovat niitä pullollaan!

Klassinen pikkumusta on aina varma valinta. Sitä voi piristää korujen sijaan tai vaikka pelkästään upeilla korkokengillä tai vyöllä kuten ensimmäisessä kuvassa näkyvässä T-Bags –merkkisessä mekossa. Muodikkaan punainen vyö piristää kaunista mekkoa, ja mielestäni tämä on mekko, jota voi käyttää monessa tilanteessa! Niille, jotka eivät pidä mekoista ja hameista hyvä valinta ovat mustat (tai valkoiset, jos uskallusta riittää) housut. Itse olen todennut suorien valkoisten Bogner:in housujeni olevan täydellinen valinta jos haluaa herättää huomiota näyttäen silti siistiltä eikä liian halvalta, mihin monet tuntuvat juhlaan lähtiessä syyllistyvän. Koristeellinen paita, kuten Philosophy di Alberta Ferretti:n biletoppi ei varmasti jää huomiotta! Jos suunnitelmissa on pelkkä clubi-ilta farkut ja kaunis yläosa ovat hyvä vaihtoehto.

T-Bags

Philosophy di Alberta Ferretti

Ulos mennessä suuri laukku on turha ja häiriöksi, ja tärkeimmät tavarat kannattaa laittaa pieneen käsilaukkuun tai clutchiin, sillä ne pysyvät varmasti helposti mukana. Itse ainakin kantaisin enemmän kuin mielelläni tätä kaunista, strassein kuvioitua Roberto Cavallin pikkulaukkua mukanani!

Kuvat: http://www.net-a-porter.com/

Hauskoja tulevan talven juhlia kaikille,

Marie

Suklaata ja shoppailukierroksia

Lomani alkaa olla lopuillaan, ja aloin miettiä vapaapäivinä tekemiäni asioita. Tiedättekö sen tunteen, kun ajattelee esimerkiksi kesälomaa ja sitä, mitä on oikein saanut aikaan? Vastaukseni on viime kesää lukuunottamatta useimmiten ollut: en mitään. Päivät ovat menneet rannalla tai pihalla loikoillessa, välillä olin tavannut ystäviäni yms. Ihmeellistä kyllä, minusta tuntuu, että tällä lomana olen saanut jotakin aikaiseksi.

Onko aina tärkeää olla jotakin konkreettista näyttöä kaikesta tehdystä? Lomien tarkoitus on ehkä osaksi se, että on aikaa asioille, jotka jäävät kiireisinä työpäivinä tekemättä. Mutta mielestäni tärkeintä on, että rentoutuu. Lomalla on mahdollista antaa aikaa niin itselleen kuin muillekin, hemmotella ja nautiskella. Normaalisti en pysty kovinkaan usein sallimaan itselleni rauhallista lukuhetkeä tai rentouttavia, minulle tärkeiden ihmisten kanssa vietettyjä päiviä.

Tosin eri ihmisillä on omat tapansa rentoutua. Eilen vietin suurimman osan iltaa siivotessa: järjestelin vaatekaappia, pyyhin pölyjä ja putsasin laatikoitani, ja kaiken puuhastelun jälkeen tunsin itseni harvinaisen rentoutuneeksi. Aamulla oli mukavaa herätä siihen, ettei pöytä pursunnut tavaroita, ja vaatteet löytyivät helposti omilta paikoiltaan.

Vaikka perfektionisti olenkin, ei siivoaminen ole ainoa keino päästä irti arjesta. Äsken päätin hemmotella itseäni tanssiharjoitusten jälkeen ihanilla belgialaisilla suklaakonvehdeilla, jotka olin vähän aikaa sitten saanut lahjaksi. Tuosta makuelämyksestä syntyikin idea tähän tekstiin. Jopa pienet, nautintoa tuottavat asiat tekevät elämästä mukavamman, eikä niitä tulisi jättää pois tavallisina arkipäivinäkään. Aina välillä on ihanaa istua iltaa perheen kanssa, käydä kävelyllä ja nauttia raikkaasta ilmasta (tai sateesta, mutta ehkä siitäkin voi löytää viehätyksensä). Myös materia voi olla ihanan virkistävää: shoppailukierrokset, hyvä ruoka upeassa paikassa, ihanantuoksuiset suihkutuotteet ja uusi kosmetiikka tuovat omanlaista glamouria ja jotain, mitä odottaa luultavasti jokaisen naisen ja miksei miehenkin elämään.



Tuossa muutamia asioita, joiden avulla rentoudun: ensimmäisenä vasemmalla kaunis kynttilä. Etenkin talvisin kynttilät ja takkatuli ovat rauhoittavia ja tuovat mukavasti lämpöä. Keskellä omenantuoksuinen vartalon kuorintavoide (ostettu Stockmannilta). Pidän sen tuoksusta, sillä se ei ole liian makea ja tuoksuu ihan oikeille omenoille! Viimeisenä nuo aikaisemminkin mainitsemani suklaakonvehdit.

Marie

Le notti italiane - italialaisia uniikkipukuja

Tänään päätin sivistää itseäni käymällä museossa, ja tällä kertaa kävin katselemassa jotain aivan muuta kuin taidetta. Sinebrychoffin museossa 28.12 asti esillä oleva näyttely oli mielenkiintoinen, joskin odotukseni olivat suuremmat: vaatteita oli melko vähän ja ne oli laitettu hyvin pieneen tilaan. Oli kuitenkin ainutlaatuinen tilaisuus nähdä italialaisia uniikkipukuja, joita on käyttänyt mm. Prinsessa Diana ja Audrey Hepburn.

Italiassa eräänä muodin mekkana on pitkät juuret vaatteiden valmistukseen, ja niitä kunnioitetaan yhä. Vaatteita alettiin valmistaa ateljee-työnä jo keski-ajalla, ja perineet näkyivät kyllä myös esillä olleissa mekoissa. Harva halvalla tuotettu vaate säilyy vuosikymmeniä, etenkään yhtä hyvässä kunnossa kuin italialaiset luomukset – kuntonsa puolesta ne olisivat voineet olla valmistettuja vaikka eilen. Oli myös kiinnostavaa nähdä, miten juhlapukeutuminen on muuttunut 1950-luvulta 2000-luvun alkuun asti. Vanhimmat puvut olivat vähemmän tyköistuvia ja paljon peittävämpiä kuin nykypäivän juhla-asut, jotka paljastavat decoltéta välillä turhankin paljon. Näyttelyä kierrellessä oli helppoa huomata, kuinka ajatukset ja arvostus naisen vartalosta ovat vuosien varrella muuttuneet.

Ajassa eteenpäin liikkuessa helman pituus lyhenee, kaula-aukot kasvavat ja värit muuttuivat radikaalisti: vaikka klassista mustaa esiintyi tietenkin joka vuosikymmenellä, mutta 1990-luvulla säihkettä ja kimalletta oli enemmänkin kuin liikaa, mutta näiden kimaltavien pukujen joukosta löysin oman suosikkini näyttelystä. Prinsessa Dianan käyttämä vaaleanpunainen, kimaltavasta ”strassikankaasta” tehty, kauniisti laskeutuva iltapuku. En ole ikinä nähnyt kuvaa Dianasta tämä upea luomus päällään, mutta täytyy sanoa että melko räväkkä hänen normaaliin edustavaan tyyliin verrattuna.

Suosittelen käyntiä Sinebrychoffin museossa kaikille, jotka rakastavat Italiaa, vaatteita tai historiaa. Jokainen löytää varmasti omansa, ja koska näyttely ei ole kovin laaja ei käynti edes vie kovin paljoa aikaa. Tämänlaisia näyttelyitä on Suomessa hyvin harvoin, siispä kaikki Helsingissä asuvien tai sinne tulevien kannattaa käydä katsomassa, miltä näyttää ”Le notti italiane – italialaiset yöt”.



Tässä itse näyttelyssä ottamani kuva lempipuvustani, joka on siis peräisin 1990-luvulta, Versacen suunnittelema ja prinsessa Dianan käyttämä. Upeat laskokset, kimaltava kangas ja kaunis kaula-aukko - kukapa ei pukisi tällaista mekkoa päälleen!

Marie

Muodikasta, tyylikästä vai molempia?

Sanotaan, että muoti muuttuu, mutta tyyli pysyy. Suurimmalla osalla meistä on oma tapamme pukeutua, pidämme vaatteita, joiden ainakin kuvittelemme sopivan päällemme ja asioita, jotka ovat mielestämme hienoja. Monet ottavat vaikutteita tyyleihinsä muilta ihmisiltä; ystäviltä, lehdistä tai kadulla ohikulkevalta. Tuntuu, että usein ajatellaan että sen, mikä näyttää toisen ihmisen päällä noin hyvältä, on pakko sopia myös minulle! Näin ei kuitenkaan useimmiten käy, joten neuvoni niin nuorille kuin vanhemmille pukeutumisesta kiinnostuneille on: älä kopioi muiden tyyliä, vaan ota vaikutteita ja tee siitä omanlaisesi.

Jokaisella on oma mielipiteensä tyylikkyydestä, sillä se riippuu täysin siitä, millaisia vaatteita itse käyttää tai ainakin haluaisi laittaa päällensä. Minun mielestäni hyvä pukeutuminen koostuu kahdesta osasta, joita ovat se, mikä on muodissa juuri sillä hetkellä, joka tulisi yhdistää tyylikkääseen peruspohjaan. Siihen kuuluu tavaroita ja vaatekappaleita, jotka ovat ajattomia, tarkoittaen, että niitä voi käyttää vuodesta toiseen. Kaikkien vaatteiden arvostus ei välttämättä laske muutaman vuoden kuluttua (esim. suurimmat muotivillitykset) , vaan niitä katsotaan kadehtien vielä pitkän ajan päästä. Mitä sitten ovat kyseiset ”ikuiset” asiat, joita pidän niin tärkeänä hyvälle tyylille? Tästä aion kirjoittaa useampiakin juttuja, sillä siitä, mikä on tyylikästä ei voi yhdessä illassa kirjoittaa!

Kuva: https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJTfLSyliupFKeZ23YLdQe5tZgRU_VfRnJVuODsE6MCQFrokuh1nXJLpMIvZIIPwfFxyhTxnbN-ph7a8-VQqpWFMa2Bgokp7gIR8ixMX69FN6IjlazHUWkhN8cZcu9Z3-L_zIps2RPoBB3/s1600-h/6158ADRyellowweb.jpg

Tässä naisessa oli jotain tyylikästä: uskaliaan keltainen mekko sopii hänelle, on ihanan kesäinen ja pirteä! Kauniit kengät viimeistelevät kokonaisuuden. Kuva on otettu Milanossa, ja tyylissä onkin jotain hyvin italialaista.

Koiran kerrotaan olevan miehen paras ystävä, mutta mitä monet naiset pitävät parhaimpana ystävänä heille?

Marie

Kaunis vaate ja hyvä teko

Termejä ”ekologia”, ”kestävä kehitys” ja ”ekologinen jalanjälki” on käytetty paljon esimerkiksi puhuttaessa ilmastonmuutoksesta tai luonnonvarojen loppuunkulumisesta. Vaikka kyseisten sanojen tulisi olla innostavia ja helposti mieleenjääviä pelottavat ne monet ihmiset – ainakin minut pois. Termit ovat alkaneet saada negatiivisia sävyjä, sillä aina on korostettu sitä, miten paljon parantamisen varaa kuluttamisessamme olisi, ja kuinka paljon muutoksia tapoihimme tulisi tehdä. Korjausehdotuksia ovat lähes aina mm. autoilun vähentäminen, kierrätys, sähkön ja veden säästäminen. Vaikka seuraukset ja niiden vakavuus ovat olleet selviä, ei haaveeni hienosta autosta ollut muuttunut mihinkään. Olen halunnut olla riippumaton busseista ja mennä, tulla ja tehdä juuri niin kuin haluan.


Tänä päivänä käytän melko paljon luomutuotteita, yritän parhaani mukaan sivistää myös perhettäni luontoystävällisemmistä vaihtoehdoista ja ostaa tavaroita, jotka kestävät kenties vuosia. Jokin on saanut ajatustapani muuttumaan radikaalisti, ja vaikka unelma hienosta autosta ei ole kadonnut, on siihen tullut lisäedellytyksiä: auton tulee olla diesel tai jos mahdollista, jopa sähkö- tai hybridiauto. Se, mikä sai minut ajattelemaan valintojani uudelleen oli, että ekologisuudesta tuli muoti-ilmiö. Se ei enää ollut vain niin kutsuttujen ”viherpiipertäjien” juttu, vaan monet julkisuuden henkilöt ymmärsivät, että heitä kuunnellaan, jolloin mahdollisuudet muutokseen ovat heidän käsissään. Nyt ympäristöystävällisyys on kaikkien ulottuvilla, ja maailmanlaajuiset yrityksetkin tuntuvat tekevän osansa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Monien yllätykseksi esimerkiksi H&M laittoi myyntiin Organic cotton –malliston, antaen vaihtoehdoksi halvemman tavan vaikuttaa.


Luomu- ja ekotuotteet ovat usein tavallista kalliimpia, mutta nykyään ihmisillä on myös enemmän rahaa kulutettavana. Ostaessani luontoystävällisiä tuotteita saan hyvän omantunnon, ja vähitellen alkaa tulla tavaksi vaikkapa ostaa kaupasta valkaisemattomia papereita, kotimaisia kasviksia ja vihanneksia. Kaikki tietävät, että esimerkiksi IVANAhelsingin vaatteet ovat kalliita designin ja hyvien kankaiden lisäksi myös siksi, että ne on valmistettu Suomessa. Jopa uuden vaatteen ostaminen voi olla ekoteko, johon jokaisella on mahdollisuus. Vaikken suostukaan luopumaan lomamatkoista, ja suurin osa vaatteistani on kaukana ympäristöystävällisyydestä, pienet teot ovat minulle isoja tekoja, joilla ostan itselleni hyvän omatunnon.


Röyhelöpaita, H&M Organic cotton

Tunika, IVANAhelsinki

Kuvat: http://www.hm.com/, http://www.fashionista.com/

Marie

Paris je t'aime

Minun, kuten varmasti monen muunkin taiteesta, muodista ja suurkaupungeista pitävän, lempikaupunki on Pariisi. Rakkautta kyseiseen paikkaan lisää kaunis kieli jota on ihanaa puhua, upeat ihmiset, hyvä ruoka (mousse au chocolat, les crêpes…), museot, kadut, nähtävyydet ja vaatteet. Ranskalaiset muotitalot ovat olleet ensimmäisiä suurta suosiota saaneita (kuten Louis Vuitton), ja myös haute couture on saanut alkunsa Ranskassa 1700-luvulla. Pariisi on yksi muodin pääkaupungeista, minkä takia siellä järjestetään vuosittain Paris Fashion Week, New Yorkin, Lontoon ja Milanon jälkeen.

Muotiviikko alkoi 6 lokakuuta, ja ensimmäisenä vuorossa oli Louis Vuitton, josta tulikin yksi puhutuimmista näytöksistä. Marc Jacobsin suunnitteleman malliston nimi oli ”Love letter to Paris”, ja ranskalaisuus näkyi ainakin omasta mielestäni väreinä: yönsininen, viininpunainen sekä vaaleanharmaa kuvastavat jollain tavalla Ranskaa ja Pariisia. Mallistosta tekikin puhutun viittaukset Afrikkaan, jossa Ransalla oli paljon siirtomaita – korut, yksityiskohdat vaatteissa, kengät sekä laukut olivat ihanan hapsuisia, ja etnisyys oli selvästi esillä vaatteissa. Myös syksyllä muodissa olleet eläinkuvioinnit näkyvät mm. laukuissa.

Lähes kaikissa näytöksissä nähdyt vaatteet olivat hyvin naisellisia ja kauniita, kankaana oli usein kevyt silkki. Lieneekö USA:n pankkikriisi varjostanut suunnittelijoiden työtä, sillä ihanat mekot ja leveät housut olivat hyvin käytännöllisen näköisiä! Värit olivat neutraaleja: paljon mustaa, valkoista, ruskeaa, unohtamatta tietenkään korostevärejä.

Tässä omat suosikkini:

Christian Lacroix, Dries Van Noten ja Louis Vuitton

Kuvat: http://www.fashionweekdaily.com/runway

Marie

Esittely

Hei kaikille lukijoille!

Ajattelin näin ensimmäiseksi hieman esitellä itseäni, sillä mielestäni blogeja on mukavampi lukea, kun tietää kirjoittajasta joitain yksityiskohtia - niistä saa enemmän irti, jos tietää jotain tämän tyylistä ja ajatuksista.

Olen siis Marie, nuori nainen Etelä-Suomesta. Kiinnostuksenkohteitani ovat kielet, taide ja yllättäen myös muoti, josta ajattelin kirjoittaa enemmänkin. Innostuin ajatuksesta omasta blogista yhtäkkiä, ja toivon että innostus pysyy yllä pidempäänkin, mutta yhdestä asiasta olen varma: kiinnostus kauniisiin vaatteisiin, ihmisiin ja tyyleihin ei lopu minulta koskaan.

Pidän merkeistä, joiden suunnittelemat vaatteet ovat ajattomia, käytännöllisiä ja huomiotaherättäviä, ja lempimerkkejäni ovat mm. Emilio Pucci ihanine kuosineen, Moschino, Blumarine ja Marc Jacobs sekä monet skandinaaviset merkit, kuten Tiger of Sweden sekä Filippa K. Lempivärejäni ovat musta, harmaa ja pinkki, tyylini on ajaton ja rakastan klassikkoja, jotka ovat aina in - vihaan kertakäyttötavaraa, joka ei tunnu mukavalta päällä halvan materiaalin vuoksi ja on käyttökelvoton jo muutaman kerran jälkeen.

Tässä eräs suosikkini Milanon muotiviikoilta, joissa esiteltiin kevään 2009 muotia: mielestäni Moschino on onnistunut tässä asukokonaisuudessa täydellisesti, sillä sähkönsiniset pillit housut piristävät upeaa silkkistä yläosaa.





Siinä siis pieni esittely itsestäni, ensi kerralla jotain aivan muuta,

Marie

Kuva: http://www.fashionweekdaily.com/runway/fullstory.sps?inewsid=6619109